Sokeritoukka vai paperitoukkaa: näin pystyt erottamaan ne toisistaan
Viimevuosina paperitoukkia (Ctenolepisma longicaudata) on esiintynyt enenevissä määrin Suomessa, ja jos paperitoukasta ei tiedetä tarpeeksi, se voidaan helposti sekoittaa sokeritoukan kanssa. Sen vuoksi kannattaa ottaa selville sokeritoukan ja paperitoukan ero, jotta pystyt antamaan hyvän vastauksen, kun asiakkaasi esittävät kysymyksiä.
Tuholaistorjujana tiedät ehkä, että sokeritoukka ja paperitoukka eroavat suuresti toisistaan, vaikka ne ulkonäöltään muistuttavat toisiaan. Jos haluat tietää enemmän, saat tässä katsauksen niiden ominaispiirteistä sekä hyviä ohjeita, miten pystyt torjumaan paperitoukkia mahdollisimman tehokkaasti.
Sokeritoukka ja paperitoukkia - katsaus
|
Sokeritoukka |
Paperitoukkia |
Pituus: |
10-12 mm |
12-18 mm |
Väri: |
Hopeanharmaa |
Hopeanharmaa ruskeilla sävyillä |
Karvoitus: |
Ei |
Ei näkyviä karvoja |
Sukaset: |
Lyhyempi kuin puolet ruumiin pituudesta |
Samanpituiset tai pidemmät kuin ruumiin pituus |
Lämpötila: |
22-32⁰C |
20-26⁰C |
Ilman suhteellinen kosteus: |
75-97 % RH |
55-95 % RH |
Ravinto: |
Kuolleet hyönteiset, ruoantähteet ja saippuan tähteet |
Kuolleet hyönteiset, ruoantähteet, puuvillakangas ja paperi |
|
Katsauksesta näet, että sokeritoukka ja paperitoukka eivät ulkonäkönsä suhteen eroa paljon toisistaan. Paperitoukkaa on kuitenkin hiukan isompi eikä yhtä hopeanhohtoinen kuin sokeritoukka. Samalla niillä on myös sukaset ja tuntosarvet, jotka ovat huomattavasti pidemmät. Huomattavin paperitoukan ominaispiirre on kuitenkin suomut, jotka voit nähdä alla olevasta kuvasta:
Suurin ero näiden kahden tuholaisen välillä on niiden kyky sopeutua eri ympäristöihin. Sokeritoukka pitää lämpimistä, kosteista ympäristöistä, minkä vuoksi ne viihtyvät kylpyhuoneissa ja keittiöissä, kun taas paperitoukka viihtyi kaikissa talon huoneissa.
Ruoan suhteen kummatkin syövät sitä, mitä ne löytävät liikkuessaan. Ravinnoksi kelpaavat mm. kuolleet hyönteiset, ruoantähteet ja saippuan tähteet. Paperitoukka voi lisäksi asettua kirjoihin ja vaatteisiin, koska ne pystyvät sulattamaan sekä paperia että tiettyjä kangasmateriaaleja kuten puuvillaa ja pellavaa. On kuitenkin korostettava, että paperi ja kangas eivät ole niiden suosikkiravintoa.
Nyt olet selvillä sokeritoukan ja paperitoukan kaikkein tärkeimmistä eroista. Seuraavassa saat selville, miten torjut niitä tehokkaasti.
Näin torjut paperitoukkaa
Vaikka ne muistuttavat toisiaan, tuholaisina sokeritoukka ja paperitoukka eroavat toisistaan monella tavalla. Ongelma sokeritoukkien kanssa voidaan poistaa perusteellisella siivouksella, mutta paperitoukan torjuminen on paljon vaikeampaa.
Syynä siihen on, että paperitoukka lisääntyy huomattavasti nopeammin kuin sokeritoukka. Sokeritoukkanaaras munii noin 20 munaa elinaikanaan, ja paperitoukkanaaras munii jopa 150 munaa elinaikanaan. Sen vuoksi on toimittava nopeasti, jotta torjunta olisi tehokasta. Useat tutkimukset Norjassa ovat osoittaneet, että geeli on tehokas ja edullinen tapa torjua paperitoukkaa.
Suosittelemme Maxforce® Platin -tuotetta, joka on kehitetty erityisesti paperitoukan torjuntaan. Maxforce® Platinin yksi etu on, että se on aktiivi jopa 12 kuukauden ajan sen levittämisestä. Geelin käyttö on myös helppoa eikä siitä synny tahroja. Tuholaistorjujana sinun tarvitsee vain levittää useita tippoja alueelle, missä paperitoukat elävät ja piiloutuvat. Ne voivat olla esim. karmien, listojen ja paneelien alla.
Huomioi: Geelin käytöstä huolimatta voi kestää jonkin aikaa, ennen kuin paperitoukista on päästy eroon. Sinun on tietenkin kerrottava siitä asiakkaillesi, joita pienet ärsyttävät paperitoukat häiritsevät. Suurinta harmia paperitoukkien kohdalla aiheuttaa epämiellyttävä tunne siitä, että talossa elää sellaisia hyönteisiä.
Sokeritoukkanaaras munii noin 20 munaa elinaikanaan, ja paperitoukkanaaras ehtii yleensä munia jopa 150 munaa elinaikanaan. Sen vuoksi on toimittava nopeasti, jotta torjunta olisi tehokasta.
Lähteet:
Aak A, Rukke BA, Ottesen PS, Hage M. 2019. Long-tailed silverfish (Ctenolepisma longicaudata) –biology and control.Oslo: Norwegian Institute of Public Health – www.fhi.no
Folkehelseinstituttet; Skjeggkre kan bekjempes effektivt og sikkert; 13. syyskuuta 2019